Kyseessä on yksi jännittävimmistä käsitteistä DeFi-maailmassa. Farming on toimintamalli, joka houkuttelee sijoittajilta miljardien arvosta varoja. Tässä konseptissa sijoittaja voi käyttää omia varojaan niin sanottuun farmaamiseen. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä yield farming. Suomeksi sitä kutsutaan tuottoviljelyksi.
Farming sai alkunsa DeFi:n varhaisessa vaiheessa, ja ensimmäiset DeFi-sovellukset kehitettiin Ethereumin lohkoketjussa. Farmaus ei ainoastaan tarjoa mahdollisuuksia hyviin tuottoihin sijoittajille, vaan se myös tukee koko ekosysteemin toimintaa ja antaa sen kasvaa. Toisin sanoen farming hyödyttää sekä yksittäistä sijoittajaa että koko DeFi-kehitystä ja sen tulevaisuutta.
Ero farmingin ja stakingin välillä
Mikä oikeastaan erottaa steikkauksen farmauksesta? Stakingissa käytetään vain yhtä kryptovaluuttaa, ja sillä saadaan tietty prosentuaalinen vuosituotto samassa kryptossa, jota stakattiin. Farmingissa sen sijaan käytetään kahta eri kryptovaluuttaa – joissain harvinaisissa tapauksissa jopa useampaa.
Nämä kaksi kryptovaluuttaa asetetaan niin sanottuun pooliin, jota kutsutaan nimellä liquidity pool tai lyhyesti LP. Kun lisäät varasi tällaiseen pooliin, saat tietyn vuosituoton prosentteina, joka maksetaan jossain kryptovaluutassa riippuen siitä, mitä alustaa käytät. Yleisesti ottaen farmingin kautta saatu tuotto on korkeampi kuin stakingissa.
Tuotto farmingissa
Farmingin kautta saatu tuotto ilmoitetaan usein joko lyhenteellä APR (annual percentage rate) tai APY (annual percentage yield), joskus jopa molemmilla. Jos käytetään APY:tä, lasketaan mukaan myös korkoa korolle -vaikutus eli compound interest. Useimmiten APY antaa siis realistisemman kuvan todellisesta tuotosta.
Useilla alustoilla kerrotaan tarkasti, miten niiden farming-mekanismit toimivat ja miten tuotto lasketaan. Tuotto farmingissa muodostuu yleensä kaupankäyntikuluista tai erilaisista lainaprotokollista. Korvaukset maksetaan lähes aina alustan omassa kryptovaluutassa.
Riskit farmingissa
Korkeampien tuottojen mukana tulee myös suurempia riskejä. Näistä merkittävin on niin sanottu impermanent loss, eli väliaikainen tappio. Tämä viittaa siihen, että olisit saattanut säilyttää arvosi paremmin, jos olisit vain pitänyt kryptosi lompakossa sen sijaan että lisäsit ne pooliin. Poolissa on aina säilytettävä tietty suhde kahden krypton välillä, mikä aiheuttaa vaihteluita, kun kurssit muuttuvat. Voit lukea tarkemmin impermanent lossista erillisessä artikkelissa.
Yksi turvallisempi tapa käyttää farmingia on sijoittaa stablecoineihin, jotka on sidottu valuuttoihin kuten dollariin tai euroon. Näiden kohdalla impermanent lossia ei tapahdu, koska hinnat pysyvät vakaana. Kuitenkin tuotto on usein hieman pienempi, ja samalla menetät mahdollisuuden hyötyä kryptomarkkinan mahdollisesta arvonnoususta.
Vaikka impermanent loss voi tapahtua, voit silti hyötyä siitä, jos molempien omaisuuserien arvo nousee. Vaan et aivan yhtä paljon kuin olisit hyötynyt, jos olisit pitänyt ne erillään lompakossasi.
Yhteenveto
Farming on hyvä tapa hyödyntää olemassa olevia varoja ja kasvattaa niitä passiivisesti – kunhan muistaa siihen liittyvät riskit. Se on erittäin yleinen toimintamalli DeFi-ekosysteemeissä, ja suuri osa kryptovarallisuudesta on juuri siellä.
Tunnettuja farmausalustoja ovat muun muassa Pancakeswap (Binance Smart Chain) sekä Uniswap ja Sushiswap (Ethereum-lohkoketju). Lisäksi on olemassa satoja eri DeFi-alustoja useilla eri lohkoketjuilla, joissa älysopimukset mahdollistavat farmingin ja ekosysteemit kukoistavat.
