Kryptovaluuttojen noustessa laajemmin yleisön tietoisuuteen alkoivat suomalaiset pankit suhtautua kryptojen olemassaoloon varauksella. Digitaalisen valuutan markkinoille tulo niin sanotusti ryminällä sai suomalaiset pankit muiden maiden pankkien ohella toimimaan pidättyvästi ja korostuneen varovaisesti. Digitaalinen valuutta haastoi perinteiset toimintamallit.
Kryptovaluutat nähtiin ensisijaisesti riskialttiina omaisuuslajina. Niiden sääntely, verotus ja jäljitettävyys koettiin suomalaispankkien toimesta pitkään osin epäselviksi ja kehittymättömiksi. Lisäksi kryptoteknologian vaikutukset maksuliikenteeseen ja rahoitusjärjestelmiin suomalaisissa pankeissa herättivät kysymyksiä pankkien uudenlaisesta roolista ja vastuista rahoitusmarkkinoilla, erityisesti rahanpesun torjunnan näkökulmasta. Pankkien oli tarkennettava omia linjauksiaan ja toimintatapojaan.
Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut, eikä kryptovaluuttoja pidetä enää marginaalisena ilmiönä, päinvastoin. Kryptovaluutat ovat osa laajempaa sijoitus- ja varallisuustarjontaa. Vaikka suomalaiset pankit ovatkin edelleen varuillaan ja varovaisia kuluttajien käyttäytymisestä rahamarkkinoilla, on suhtautuminen kryptoja kohtaan muuttunut aiempaa käytännönläheisemmäksi.
Kryptovarallisuuden käyttö omarahoitusosuutena
Kun kryptovaluuttaa halutaan käyttää vakuutena tai omarahoitusuutena esimerkiksi asunnon ostoon, edellytetään, että kryptot myydään, varat siirretään pankkitilille ja niiden alkuperä osoitetaan luotettavasti tietyn kaavan mukaisesti. Tämä on ollut merkittävä kehitys kryptosijoittajille, jotka haluavat hyödyntää varallisuuttaan perinteisessä rahoitusjärjestelmässä.
Lähtökohtaisesti suomalaiset pankit eivät hyväksy kryptovaluuttaa sellaisenaan vakuudeksi tai omarahoitusosuudeksi. Ainoastaan euroiksi muunnetut ja dokumentoidut kryptovarat voidaan hyväksyä Suomessa omarahoitusosuudeksi tai vakuudeksi. Olennaista on, että asiakas pystyy todentamaan selkeästi:
- mistä kryptot on hankittu
- milloin ne on myyty
- miten kryptovoitot on verotettu
Kun nämä ehdot täyttyvät, kryptovarallisuudesta peräisin oleva pääoma voidaan rinnastaa suomalaisen finanssipolitiikan mukaisesti osakkeista tai rahastoista saatuihin varoihin ja hyödyntää vakuutena tai omarahoitusosuutena.
Teknologinen kehitys: EU-sääntely ja maksuliikenne
EU:n Markets in Crypto-Assets (MiCA) -asetus on merkittävä käännekohta myös suomalaisille pankeille, tuoden yhtenäiset säännöt ja läpinäkyvyyttä kryptopalveluntarjoajille koko Euroopan Unionin alueella.
MiCA-sääntelyn myötä kryptopörsseiltä vaaditaan viranomaislupa, mikä tarkoittaa, että vain tietyt, valvotut toimijat voivat tarjota kryptopalveluita EU:ssa. Sääntelyn seurauksena kryptopörssien asiakastunnistaminen, raportointivelvoitteet ja sisäiset valvontamekanismit ovat tiukentuneet merkittävästi, mikä on osaltaan alentanut pankkien riskiä yhteistyössä kryptotoimijoiden kanssa.
MiCA-sääntelyn merkitys finanssialalla
Pankkien näkökulmasta MiCA helpottaa riskien arviointia, sillä toimijoiden toimintaympäristö on aiempaa selkeämpi ja ennakoitavampi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pankit olisivat siirtymässä kryptomyönteisiksi, vaan pikemminkin sitä, että kryptotoiminta on helpommin hallittavissa osana olemassa olevaa sääntelykehikkoa.
Samanaikaisesti pankkien tarjoamien SEPA-maksujen ja reaaliaikaisten tilisiirtojen nopeutuminen on helpottanut rahansiirtoja pankkitilien ja kryptopörssien välillä. Käytännössä tämä näkyy asiakkaalle sujuvampina talletuksina ja kotiutuksina, mutta pankeille se tarkoittaa myös entistä tarkempaa ja nopeampaa transaktioiden seurantaa.
Lisäksi MiCA luo pankeille paremmat edellytykset erottaa säännellyt ja valvotut kryptotoimijat korkeamman riskin palveluista. Tämä helpottaa päätöksentekoa siitä, minkälaisten kryptopalveluiden kanssa pankit voivat tehdä yhteistyötä. Asiakkaan näkökulmasta sääntelyn kiristyminen tarkoittaa ennen kaikkea ennustettavampaa ja vakaampaa toimintaympäristöä.
Miten pankit arvioivat kryptotransaktioita?
Suomalaisille pankeille kryptoihin liittyvä toiminta on ennen kaikkea riskienhallintakysymys, mutta myös osaltaan luottamuksen osoitus asiakkaita ja kryptopörssejä kohtaan. Pankit seuraavat asiakkaidensa tilikäyttäytymistä ja vertaavat sitä aiempaan toimintaan.
Jos ne huomaavat poikkeavaa toimintaa, he ovat herkästi yhteydessä asiakkaaseen, ja pahimmassa tapauksessa sulkevat kysymättä asiakkaan pankkitilin saadakseen lisäselvityksiä rahansiirtoihin liittyen väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi
- säännölliset siirrot kryptopörssiin
- äkilliset suuret kotiutukset
- poikkeavat rahavirrat verrattuna aiempaan profiiliin
Tällaiset edellä mainitut tapahtumat johtavat pääsääntöisesti lisäselvityspyyntöihin.
Jos asiakas pystyy osoittamaan tarvittavilla dokumenteilla transaktiot lailliseksi ja asianmukaisestu hoidetuksi, asia päättyy yleensä siihen. Käytännössä pankkia kiinnostaa erityisesti rahavirran loogisuus ja se, että tapahtumat muodostavat selkeän ja katkeamattoman ketjun asiakkaan taloudellisessa historiassa.
On hyvä huomata, että kryptotransaktiot eivät ole Suomessa laittomia, vaan kryptopörsseihin tehtävät siirrot ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Ne tulee vain tarpeen mukaan pystyä todentamaan, sillä kryptot ovat täysin digitaalista tietokonekoodattua valuuttaa, eivät fiat-valuuttaa.
Miksi suomalaiset pankit ovat muuttaneet suhtautumistaan kryptoihin?
Suomalaisten pankkien asenteen pehmeneminen ei ole tapahtunut sattumalta, vaan taustalla vaikuttaa useita konkreettisia syitä. Muutamia mainitaksemme, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön ja valvonnan tiukentuminen, kehittyneemmät raportointi- ja verotyökalut ja osaamisen kasvu pankkien henkilöstön keskuudessa, ovat osaltaan vaikuttaneet kryptomyönteisyyden löyhentymiseen. Tämä on ollut toki ilonaihe koko finanssialaa ajatellen, sillä kryptovaluutat ovat valloittaneet kuluttajien sydämet ympäri maailman, myös Suomessa.
Rahanpesulainsäädäntö ja valvonta
Kaikista maailman maista, suomalaiset pankit toimivat etulinjassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa. Suomalaispankkien suurin huolenaihe on varmasti liittynyt etenkin kryptotransaktioiden eli kryptotapahtumien ja kryptojen liikkumiseen liittyvien varojen jäljitettävyyteen ja dokumentointiin. Sääntelyn tiukentuminen ja kuluttajien raportointivelvoitteet ovat vähentäneet tätä epävarmuutta.
Paremmat raportointi- ja verotyökalut
Kryptosijoittajilla on, ja heille tarjotaan, nykyisin useita työkaluja, joiden avulla transaktiot ja kryptojen verotusasiat voidaan raportoida mille tahansa taholle läpinäkyvästi. Tämä jos mikä helpottaa etenkin suomalaisten pankkien riskienhallintaa. Verojen verotuksellisen aseman tulee olla selkeä.
Lisäksi nämä työkalut auttavat asiakkaita seuraamaan omia sijoituksiaan ja varmistamaan, että kaikki tapahtumat ovat dokumentoituja. Ne myös vähentävät epäselvyyksiä pankkien ja verottajan välillä, mikä tekee kryptovarojen käytöstä turvallisempaa ja ennustettavampaa.
Kasvanut osaaminen pankeissa
Ehkä osittain olosuhteiden pakosta, mutta varmasti myös omasta halustaan, suomalaiset pankit ovat kartuttaneet osaamistaan kryptovaluuttoihin liittyvissä asioissa, muodostaen omat riskienhallintatiimit hoitamaan kryptoihin liittyviä transaktioita ja tapahtumia. Kryptot eivät ole enää vieras ilmiö, vaan oma omaisuusluokkansa. Kryptoihin liittyviä riskejäkin pystytään arvioimaan aiempaa systemaattisemmin.
Suomalaisten pankkien suhtautuminen kryptovaluuttoihin
Suomalaispankkien suhtautuminen kryptovaluuttoihin ei ole yhtenäinen. Osa pankeista sallii kryptoon liittyvät rahansiirrot melko joustavasti, kun taas toiset noudattavat tiukempaa ja kriittisempää linjaa. Yhteistä kaikille on kuitenkin rahanpesulainsäädännön noudattaminen sekä vaatimus varojen alkuperän ja verotuksen läpinäkyvyydestä. Alla käymme läpi, miten suurimmat suomalaiset pankit suhtautuvat kryptovaluuttoihin käytännössä.
OP Pohjola
Suomalaispankeista OP Pohjola (ent. OP Ryhmä) suhtautuu kryptovaluuttoja kohtaan johdonmukaisesti ja ennakoiden. Se tunnustaa kryptojen laillisen aseman, vaikkei tarjoakaan asiakkailleen niiden osto-, myynti- tai säilytyspalveluja toistaiseksi. OP:n pankit sallivat valvotut rahansiirrot kryptopörsseihin, kunhan asiakas toimii läpinäkyvästi, täyttäen rahanpesulainsäädännön vaatimukset.
OP Pohjola painottaa, että kryptotransaktiot tulee pystyä dokumentoimaan. Pankilla on oikeus ja velvollisuus pyytää lisäselvityksiä kryptoihin liittyvistä siirroista. OP Pohjola -pankkien mukaan kryptovaroista realisoituja euroja voidaan käyttää vakuutena tai omarahoitusosuutena, kunhan transaktioiden jäljitettävyys on kunnossa.
Danske Bank Suomi
Suomessa toimivista pankeista Danske Bank noudattaa tiukkaa compliance-linjaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Danske Bank harjoittaa organisaation sisäistä compliance-toimintaa, jolla varmistetaan lakien, säädösten, standardien ja eettisten ohjeiden noudattaminen.
Pankki ei toistaiseksi tarjoa asiakkailleen kryptopalveluja, mutta hyväksyy siirrot säänneltyihin kryptopörsseihin tapauskohtaisesti. Danske Bank korostaa transaktioiden avoimuutta ja edellyttää, että asiakas pystyy tarvittaessa toimittamaan kattavan selvityksen kryptotransaktioistaan pyydettäessä.
Pankki on mukana ryhmittymässä, jossa yhdeksän eurooppalaista pankkia ovat luomassa eurovakuudellista stablecoin-kryptovaluuttaa (vakaavaluuttaa). Kyseisen valuutan odotetaan tulevan käyttöön vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Stablecoinin kehittämisen tavoitteena on parantaa etenkin digitaalisten varojen selvitysprosesseja, mutta myös samalla tehostaa toimitusketjun hallintaa tarjoten välittömiä rajat ylittäviä siirtoja.
Nordea
Perinteisesti Nordea on kaikissa toimissaan kryptoja koskien ollut varovainen ja kriittinen, korostaen kryptojen volatiliteettia, sääntelyriskejä ja puutteellista kuluttajansuojaa. Loppuvuodesta 2025 Nordea on kuitenkin tehnyt linjauspäivityksiä, jotka täsmentävät Nordean toimintaa. Nordea sallii asiakkaiden rahansiirrot valvottuihin kryptopörsseihin.
Pankki on täsmentänyt linjaansa kryptovaluuttoihin liittyen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden sijoittaa pörssinoteerattuun tuotteeseen (ETP), joka seuraa Bitcoinin hintakehitystä. Tämä tapahtuu asiakkaan valitsemien omien kaupankäyntialustojen kautta. Kyseessä on ulkopuolisen toimijan liikkeeseen laskema sijoitustuote, johon Nordea ei tarjoa siihen liittyvää sijoitusneuvontaa tai suoraa kryptovaluuttojen omistusta, mutta toimii toimeksiantojen välittäjänä. Tätä toimintaa toki ohjaa tarkka sääntely ja sijoittajansuojaan liittyvät säädökset, kuten odotettua.
Keskeistä kaikessa kuitenkin on, että asiakas pystyy dokumentoimaan siirrettävien varojen alkuperän ja kryptoihin liittyvät transaktiot huomioidaan verotuksessa. Samalla on hyvä muistaa, että vaikka kryptot hyväksytään osaksi varallisuutta, Nordea-pankit seuraavat edelleen tarkasti poikkeavia rahavirtoja ja voivat tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä transaktioiden laillisuudesta ja verotuksesta.
S-Pankki
Neutraalilla linjalla kryptoja kohtaan toimii S-Pankki. Kryptot eivät kuulu S-Pankin palveluvalikoimaan, mutta se sallii asiakkaidensa siirrot kryptopörsseihin. Siirtojen on täytettävä alalla vallitsevat sääntelyn vaatimukset.
S-Pankki vastustaa lakien mukaisesti rahanpesua, ja toimiikin tarkoin estääkseen rahanpesun mahdollistamisen transaktioissa. Pankki seuraa aktiivisesti poikkeavia rahavirtoja, ja sulkee herkästi asiakkaidensa tilejä varmistaakseen rahojen alkuperän.
Yhteenveto
Kryptovaluutat tulivat ryminällä haastamaan finanssialaa, ja niiden suosio taatusti yllätti monetkin perinteisesti toimivat suomalaiset pankit. Vaikka suomalaiset pankit eivät lähtökohtaisesti ole kryptovastaisia, sanan varsinaisessa merkityksessä, eivät ne silti koe kryptoja tasavertaisiksi finanssituotteiksi, eikä kryptopörssejä tasavertaisia finanssituotteita tarjoaviksi tahoiksi. Suomalaiset pankit vaativat tarkkaa dokumentointia ja jäljitettävyyttä, jotta kryptoja voidaan tunnustaa laillisiksi omaisuusluokiksi.
Kun kryptovarat
- on hankittu laillisesti (voidaan jäljittää)
- realisoitu euroiksi pankkien ohjeiden mukaisesti
- verotettu asianmukaisesti Suomessa
- ja niiden rahavirta on dokumentoitavissa kautta linjan
niitä voidaan käyttää samalla tavoin kuin muutakin sijoitusvarallisuutta.
Kryptot ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Ne on otettava mukaan osaksi laajempaa taloudellista kokonaisuutta finanssimarkkinoilla. Kryptoja ei voi enää sivuuttaa, koska niitä omistaa yhä useampi suomalainen. Suomalaiset pankit seuraavat kuitenkin edelleen tarkasti varojen alkuperää ja transaktioiden läpinäkyvyyttä.
Tämä tulee varmasti olemaan aina osa kryptotransaktioita. Vaikka suomalaiset ovat ottaneet jo kryptot omikseen ja niiden merkitys taloudessa kasvaa vähitellen, etenee pankkien hyväksyntä kuitenkin hitaammin askel kerrallaan.
