Mitä on staking?

Staking, steikkaus, eli proof-of-stake on vaihtoehto miningille eli louhinnalle, kun puhutaan kryptovaluutoista. Jotta ymmärtäisit selkeästi, miten staking toimii, on ensin hyvä erottaa, mitä eroa on proof-of-work– ja proof-of-stake-järjestelmillä.

Mitä on mining? Mining eli proof-of-work tarkoittaa lyhyesti sitä, että tietokoneen laskentatehoa käytetään kilpailemaan erittäin vaikean matemaattisen ongelman ratkaisemisesta. Voittaja saa oikeuden lisätä seuraavan transaktiosivun eli lohkon lohkoketjuun. Mitä enemmän laskentatehoa käytössäsi on, sitä suurempi mahdollisuus sinulla on voittaa ja saada palkkio.

Tätä työtä vastaan saat palkkiona kryptovaluuttaa (kolikoita tai tokeneita), ja tästä voi muodostua eräänlainen passiivinen tulonlähde – koska siihen ei vaadita manuaalista työpanosta, vaan vain tietokoneen käyttöä. Tämä prosessi on kuitenkin erittäin energiaintensiivinen, sillä tarvittavaan työhön vaaditaan suuria määriä laskentatehoa. Toisin sanoen proof-of-work on energiankulutukseltaan kallis, ja siihen liittyy sekä jatkuvia sähkökustannuksia että korkeita laitehankintoja, erityisesti näytönohjaimien osalta.

Useimmat POW-järjestelmät käyttävät GPU-tehoa (näytönohjaimesta), ja kuten monet tietävät, näytönohjaimet ovat nykyään varsin kalliita. Itse laskin, että jos ostaisin näytönohjaimen hintaan 1 000 euroa, sen takaisinmaksu kestäisi noin 11–12 kuukautta. Tässä ei ole huomioitu verotusta kryptopalkkioista eikä sähkökuluja, joita kertyy, kun tietokone käy 24/7. Pitkällä aikavälillä, eli yli vuoden kuluttua, voisin ehkä alkaa tehdä voittoa, tietenkin riippuen sähkön hinnasta. Tehokas louhintakoneisto vaatii paljon enemmän kuin vain yhden näytönohjaimen, ja kustannukset voivat nousta nopeasti.

Onko sitten olemassa vaihtoehtoa, joka kuluttaa vähemmän energiaa kuin tämä perinteinen mining? Vastaus on kyllä – proof-of-stake eli staking. Toisin kuin proof-of-work, joka vaatii valtavasti energiaa lohkoketjun päivittämiseen, proof-of-stake on ratkaissut ongelman siten, että käyttäjät ”steikkaavat” eli lukitsevat omia kolikoitaan osallistuakseen verkon toimintaan.

Miten staking toimii

Yksinkertaistettuna staking eli proof-of-stake tarkoittaa seuraavaa: stakingilla viitataan siihen, että lukitset omistamiasi kolikoita (coins) solmuihin (node), joka on kytketty lohkoketjuverkkoon. Kun olet lukinnut kolikkosi, osallistut arvontaan eli kilpailuun siitä, mikä node saa luoda tai todentaa seuraavan lohkon lohkoketjussa.

Miten tämä arvonta tai kilpailu toimii? Mahdollisuuksia voittaa voi maksimoida seuraavien tekijöiden avulla:

• Kuinka monta kolikkoa tai tokenia on lukittu. Mitä enemmän, sen parempi.
• Kuinka pitkään ne ovat olleet lukittuna. Pidempi aika tarkoittaa suurempaa mahdollisuutta.
• Satunnaisuus. Järjestelmään sisältyy sattumaa, jotta kukaan ei voisi ostaa itselleen varmaa voittoa joka kierroksella.

Kaupankäyntialustat, jotka tukevat stakingia

Stakingin hyödyt ja haitat

Yksi selkeimmistä hyödyistä on tietenkin se, että staking kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin perinteinen louhinta – mikä on myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Toinen etu on, ettei tarvitse ostaa kalliita näytönohjaimia tai tietokoneita, jotka voivat olla vanhentuneita jo kuukauden kuluttua seuraavan laitepäivityksen myötä. Staking voi tarjota vakaan ja yksinkertaisen passiivisen tulonlähteen, joka ei vaadi paljoa valmistelua tai ennakkotietoa.

Mutta onko stakingissa haittapuolia? Kyllä, niitäkin löytyy.

Yksi haittapuolista on, että kun steikkaat kolikoitasi, ne lukitaan usein ennalta määritellyksi ajaksi. Tämä tarkoittaa, ettet voi myydä kolikoitasi, jos haluaisit käyttää varasi johonkin muuhun (esimerkiksi toiseen kryptovaluuttaan) tai jos huomaat valuuttasi arvon laskevan ja haluat varmistaa voitot.

Toinen haitta on, että oman noden perustaminen vaatii melko paljon pääomaa. Esimerkiksi Ethereumissa tarvitset 32 Etheriä, jotka täytyy lukita stakingia varten. Tällä hetkellä 32 Etherin arvo on noin 75 000 euroa. Koska kaikilla ei tietenkään ole tällaisia summia Etherissä, eikä kukaan halua lukita kolikoitaan pitkäksi aikaa, on olemassa pooleja.

Pooli tarkoittaa ryhmää ihmisiä, jotka yhdistävät kolikoitaan yhdessä stakingia varten ja saavuttavat näin 32 Etherin vaatimuksen. Poolien haittapuolena on se että mitä enemmän osallistujia, sitä pienempi osuus tuotosta jää jokaiselle yksittäiselle osallistujalle. Poolit mahdollistavat kuitenkin sen, että myös pienemmällä pääomalla voi osallistua Ethereum-verkon Proof-of-Stake-järjestelmään. Kuten monessa muussakin asiassa, saat yleensä sitä mitä maksat: jos panostat paljon, myös tuotot voivat olla suurempia. Yksinkertaista matematiikkaa. On kuitenkin hyvä huomioida, että joissakin pooleissa on melko korkeat maksut, joten kannattaa laskea tarkkaan, että homma on kannattavaa.

Yhteenveto

Proof-of-stake eli staking tarkoittaa sitä, että lukitset kryptokolikkojasi (steikkaat ne) ja saat mahdollisuuden tulla valituksi lohkoketjun seuraavan lohkon luojaksi tai varmistajaksi. Tästä työstä saat palkkion, mikä tekee stakingista houkuttelevan passiivisen tulonlähteen.

Jos tarkastellaan nopeasti stakingin hyviä ja huonoja puolia, niin suurimpia etuja ovat alhainen aloituskynnys ja se, että mukaan pääsee suhteellisen helposti. Liittymällä staking-pooliin voit välttää vaatimuksen omistaa esimerkiksi Ethereumissa tarvittavat 32 Etheriä. Pooli yhdistää useiden osallistujien varat ja muodostaa tarvittavan solmun yhdessä. Toinen merkittävä etu verrattuna perinteiseen louhintaan (proof-of-work) on alhaisempi energiankulutus, mikä tekee stakingista sekä ympäristöystävällisemmän että edullisemman sähkölaskujen kannalta.

Entä haittapuolet? Valitettavasti niitäkin on. Yksi suurimmista on se, että useimmissa proof-of-stake-järjestelmissä kolikot lukitaan tietyksi ajaksi. Tämä tarkoittaa, ettet voi myydä kolikoitasi esimerkiksi silloin, kun markkinahinta nousee tai laskee – tai jos haluat nostaa varat ja vaihtaa ne fiat-valuutaksi.

Kannattaako stakingiin siis lähteä mukaan? Onko se sen arvoista?

Se on jokaisen oma päätös, mutta itse aion säästää pienen pääoman ja liittyä staking-pooliin. Onko mitään parempaa kuin passiivinen tulonlähde? Tuskinpa!